Myytinmurtajat: kolme testattua totuutta low-codesta julkishallinnon digitalisaation kirittäjänä
Julkisen sektorin tulevaisuus Suomessa riippuuu siitä, kuinka tehokkaasti hyödynnämme digitalisaatiota julkisten palveluiden pullonkaulojen avaamiseen. Vielä tätäkin kunnianhimoisemmaksi tavoitteeksi pitäisi ottaa kokonaisten prosessien ja työntekijäpolkujen modernisointi.
Edellisessä artikkelissamme pohdimme low-coden roolia esimerkiksi kansalaisportaalin tukkeena olevan taustajärjestelmäspagetin kesyttämisessä. Seuraavassa esitämme kolme sitkeää low-code-myyttiä, jotka kokemuksemme mukaan estävät suomalaisten virastojen, ministeriöiden tai sairaanhoitopiirien keskijohtoa tehokkaasti hyödyntämästä näitä monipuolisia työkaluja. Kerromme myös tosielämän esimerkkejä asiakkaistamme, jotka ovat onnistuneet myyttien murtamisessa.
Wide-scale introduction of proactive public services may therefore even contribute to a more socially just and equitable society. Implementing proactive public services at scale requires organizational capabilities, stakeholder management, and evaluating each public service’s potential for proactive delivery. Governments need to raise awareness, build necessary foundations, and develop capabilities to successfully implement proactive public services.
#1 Riittää, että IT-osastomme ymmärtää mistä on kysymys
Low-code-ratkaisut eivät ole vain tietohallinnon työkaluja. Ne mahdollistavat liiketoiminta-asiantuntijoiden osallistumisen niin aktiiviseen määrittelytyöhön kuin toimimisen itsenäisinä “kansalaiskehittäjinäkin”. Asiantuntijat, joilla ei ole syvällistä teknistä osaamista, voivat valmiita ohjelmistokomponentteja hyödyntäen itse luoda ja muokata sovelluksia ja automaatioita ja näin nopeuttaa päivittäisten työkalujensa kehittämistä. IT puolestaan vastaa kansalaiskehittämisen hallinnasta ja käytännöistä sekä laajempien ja monimutkaisempien low-code ratkaisuiden kehittämisestä. Vaiheittaisessa kehittämisessä, jossa käyttäjillä on IT:n rinnalla aktiivinen rooli, syntyy myös uusia innovaatioita: liiketoiminnan asiantuntijoiden ymmärryksen karttuessa tunnistetaan järjestelmän käytettävyyden ja toiminnallisuuksien uudistamisen lisäksi usein myös kokonaan ennalta odottamattomia mahdollisuuksia esimerkiksi manuaalisen tietojen syöttämisen tai muiden toistuvien työtehtävien automatisointiin. Hieno automaatioinnovaatio syntyi esimerkiksi asiakkaallamme, jonka vanha ja jäykkä tuotehallinnan järjestelmä korvattiin low-code-toteutuksella. Tavoitteena oli tarjota konsernitasoinen pääsy organisaation eri järjestelmissä sijaitsevaan tuotetietoon. Nortal rakensi tietomallin ja suunnitteli käyttöliittymät joustavasti myötäillen asiakkaan brändi-ilmettä ja vanhan järjestelmän käyttölogiikkaa. Näin uusi työkalu antoi loppukäyttäjille mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan vanhasta ratkaisusta ja pienensi käyttöönottokynnystä. Erityisen ilonaiheen low-code-välineet tarjosivat vielä datan ylläpidon automatisoinnissa: kasa säännöllisesti käsin päivitettäviä excel-taulukoita korvattiin low-code-alustan mahdollistamalla automaattisella datan ylläpidolla, mikä vapautti työntekijät massiivisesta määrästä manuaalista tiedonsiirtotyötä.
Traditional approaches to transformation are failing in uncertain and volatile environments. Meanwhile, adaptability, speed to market, and diverse thinking are becoming ever more critical to success.
#2 ”Low-code-lelut” sopivat vain pistemäisten pikkusovellusten tekemiseen
Olemme tyytyväisinä havainneet, että esimerkiksi joillakin hyvinvointialueilla yksiköiden omaan käyttöönsä rakentamat low-code-sovellukset ja -automaatiot ovat jo arkipäivää. Edistyneimmät toimijat muuallakin suomalaisessa julkishallinnossa hakevat proaktiivisesti markkinoilta apua vaikkapa virkamiestensä tukemiseen low-code-kehittämisessä. Kehitys on kuitenkin turhan hidasta ja pistemäistä. Low-code-alustojen ja erityisesti Microsoftin Power Platformin [LINKKI] mahdollisuudet eivät nimittäin rajoitu yksinkertaisten kansalaiskehittäjäsovellusten tuottamiseen. Alustat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden modernisoida kriittisimpienkin prosessien pullonkauloja ja yksinkertaistaa vanhojen järjestelmien käyttökokemusta – jopa korvata ne kokonaan. Meillä Nortalillakin asiakkaiden low-code-hankkeet alkavat yleensä jonkin yksittäisen toiminnan haasteen ratkaisemisesta. Avarakatseiset organisaatiot kuitenkin huomaavat viimeistään ensimmäisten ratkaisujen valmistuessa, että samaa logiikkaa tai alustan muita ominaisuuksia voidaan hyödyntää prosessissa paljon laajemmin – joko syventäen johonkin tiettyyn tehtävään tai levittäen työntekijäpolun eri vaiheisiin. Esimerkiksi melko yksinkertaisesta, sairaalan tilojen varaussovelluksesta olemme syventäneet ratkaisua huomioimaan vastaanottotilojen lisäksi potilaskäynnin edellyttämät laitteet, välineet ja henkilöstön. Tällöin sovellusten kehittämisessä siirrytään tilojen asemesta katsomaan potilaan kohtaamista kokonaisuutena ja mahdollistetaan entistä paremman palvelun tuottaminen. Toisaalta tilavarauksesta näkökulmaa voitaisiin laajentaa myös työntekijän – tässä tapauksessa terveydenhuollon ammattilaisen – koko asiakkaan palvelemisen polkuun: miten digitalisoidaan ja yksinkertaistetaan tehtäviä ennen potilaan käyntiä ja siihen liittyvää tilavarausta, ja miten etenevät sen jälkeiset toimenpiteet kuten oirearviot, hoitosuunnitelmat ja jatkohoidon ajanvaraukset. Low-code-alustoilla rakennetut ratkaisut voivat siis laajentua kattamaan laajoja, liiketoimintakriittisiä prosesseja. Avainsana on kuitenkin vaiheittainen eteneminen: aloitetaan yksittäisen henkilön, yksikön tai palvelukohtaamisen optimoimisesta ja laajennetaan toteutukset kohde kohteelta kattamaan koko prosessin tai organisaation tarpeet.
This includes a supportive regulatory environment that enables the inter-agency exchange of personal data, a requirement to implement many advanced proactive public services. A high level of trust in the public sector is also essential to create a desire to experiment with and transition to this mode of digital public services and ensure continuous support for it.
#3 Low-code on jälleen vain kasa uusia työkaluja
Julkishallinnon toimijoihin kohdistuu valtava paine niin kansalaisilta, poliittisilta toimijoilta kuin paikallisesta ja kansainvälisestä regulaatiostakin, joten järjestelmille asetetut vaatimukset voivat muuttua nopeasti. Laadukkaan ja tehokkaan palvelun tarjoaminen edellyttää ratkaisujen ja kehityshankkeiden kykyä reagoida muutoksiin lähes reaaliajassa – kustannuspaineiden kuitenkin alituisesti koventuessa. Perinteisissä ohjelmistokehitysmenetelmissä ja ”vesiputousmallissa” järkälemäisiä kehityshankkeita runnottiin eteenpäin etukäteen jäädytettyjen suunnitelmien ja määritelmien pohjalta. Jos suunta oli pielessä, saattaa kuukausien tai vuosien työ valua käytännössä hukkaan. Nykypäivän low-code-alustat kuten Microsoft Power Platform mullistavat digitalisaatiokehityksen lähtökohdat. Alustan visuaalisten käyttöliittymien ja valmiiden komponenttien avulla voidaan luoda ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja viikoissa, jopa päivissä, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisen kehittämisen ketteryyden. Liiketoimintojen tarpeiden mukaiset muutokset – vaikkapa sovelluksen liiketoimintasääntöjen luonti ja hienosäädöt – voidaan low-codella tehdä jopa asiakkaan silmien alla, tapaamisen aikana. Tyypillisimpiä esimerkkejä tehtävistä, joiden pallottelu ja hyväksyttäminen vei aiemmin hankkeissa aikaa ja resursseja, ovat lomakkeiden ja käyttöliittymien suunnitteleminen, nimeämiskäytännöt, käyttäjien hallinnointi ja alustan uusien ominaisuuksien läpikäynti. Nyt näiden tekeminen yhdessä nopeuttaa prosessia ja edistää asiakkaan ja konsulttien jaetun näkemyksen muodostumista ja jatkuvaa kommunikointia. Huomattavaa kuitenkin on, ettei ketterä low-code-suunnittelu hylkää myöskään ohjelmistokehityksen perusperiaatteita, kuten elinkaaren- ja versionhallintaa tai dokumentointia.
Ketterän kehityksen toinen tuleminen osallistaa myös liiketoiminnan
Julkishallinnon ja koko yhteiskuntamme nopea digitalisaatiokehitys on viimeisten vuosikymmenten aikana siirtänyt ohjaksia varsinaisilta asiakasrajapinnan syväosaajilta IT-organisaatioille. Low-code-ratkaisut ovat uudenlaisessa ketteryydessään loistava mahdollisuus ottaa myös liiketoiminnan asiantuntijat mukaan toteuttamaan päivittäiselle työlle välttämättömiä työkaluja – jopa rakentamaan niitä itsenäisesti. Vähäkoodinen kehittäminen tulee nähdäksemme olemaan avainasemassa, kun luodaan Suomeen joustavampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa. Myös julkishallinnon liiketoimintojen onkin nyt korkea aika perehtyä low-code-työkalujen todellisiin mahdollisuuksiin.
Ota yhteyttä
Anna meidän tarjota sinulle uusi näkökulma.
